Naudan elämänkaari
Kasvatamme eläimiämme itseuudistuvalla periaatteella, mikä tarkoittaa, että eläimemme sekä syntyvät että kasvavat tilalla. Omat siitossonnimme hoitavat suvun jatkamisen luonnollisesti laitumella lehmien kanssa. Keinosiemennystä tai alkion siirtoja emme käytä vasikoiden alulleen saattamiseen. Lehmän tiineys kestää noin yhdeksän kuukautta (keskimäärin 280 vrk).
Vasikat syntyvät alkukeväästä. Mahdollisimman aikaisin keväällä lehmät ja vasikat pyritään saamaan laitumelle. Lehmät ja vasikat jatkavat laitumella oloa aina syyskauden loppuun, jolloin vasikat vieroitetaan ja siirretään pihattoon. Lehmät laiduntavat niin kauan, kun laitumien pinnat kestävät tallaamista, tarvittaessa niille viedään lisäruokaa laitumille. Pihatossa lehmät ja sonnit on jaettu eri osastoihin. Eläimet pääsevät pihaton yhteydessä oleviin ulkotarhoihin halutessaan myös talvikauden aikana. Eläimillä on jatkuvasti saatavilla korsirehuja sekä vettä ja kivennäisiä. Sisätiloissa pystytään säästä riippuen maalis-huhtikuuhun.
Emolehmän vuosi
Emolehmän vuosikierto alkaa hiehona siitä, kun uudistukseen tarkoitettu hieho laitetaan astutuslaumaan. Astutuslaumat suunnitellaan siten, että hieho tai lehmä ei ole sukua lauman siitossonnille ja etenkin hiehoille valitaan sonni sen mukaan, että poikiminen olisi mahdollisimman helppo. Myös lehmien kohdalla pyritään sonnin valinnoilla helppoihin poikimisiin. Astutuskausi alkaa kesäkuun alussa. Samassa laumassa on yleensä sekä hiehoja että emolehmiä vasikoineen. Hiehot tottuvat lauman vasikoiden läsnäoloon jo tässä vaiheessa.
Astutuskausi kestää elo-syyskuulle. Syyskuussa siitossonnit siirretään omalle laitumelleen ja emolehmät yhdistetään yhdeksi suureksi laumaksi. Näin emolauma saa muodostaa hierarkian tulevaa talvea varten. Lauman hiehot oppivat paikkansa arvojärjestyksessä ja näin sisäruokintakaudella vältytään suuremmilta hierarkiakiistoilta. Sama tapahtuu siitossonnien laumassa, arvokiistat on hyvä selvittää, kun laitumella on tilaa useampi hehtaari ja alempiarvoiset pääsevät helposti väistämään.
Syksyllä emolaumasta vieroitetaan vasikat. Vasikat siirtyvät pihatolle ja emolauma jää laitumelle. Emojen ja ensimmäistä kertaa poikineiden emojen reaktiot vieroitukseen ovat yksilökohtaisia. Toiset huutavat vasikan perään niin kauan kuin ääntä lähtee (onneksi hyvin pieniosa), osa huutelee muodon vuoksi ja etenkin vanhemmat emolehmät rauhoittuvat hyvinkin nopeasti ja keskittyvät olennaiseen eli syömiseen.
Emolehmien laidunkausi kestää, keleistä riippuen, jopa vuoden vaihteeseen asti. Kasvukauden loputtua emot saavat olla edelleen laitumella, mutta niille annetaan lisäruokaa (säilörehua) ruokintakatokseen. Laidunkausi lopetetaan siinä vaiheessa, kun peltojen pinta ei kestä enää tallaamista.
Laidunkauden loputtua emolehmät siirtyvät pihatolle, jossa niillä on talvilaidun, ruokintakatos ja makuutila. Lehmät pääsevät koko vuoden ulos. Alkuvuosi mennään lepokautena, lehmät syövät vapaasti silloin kun haluavat ja loppuajan kuluttavat ulkoillen, märehtien ja nukkuen.
Maaliskuussa alkaa poikimakausi. Yleensä hiehot poikivat ensimmäisten joukossa. Alkupoikimakaudesta niiden poikimisia tulee seurattua ja tarkkailtua vieläkin tarkemmin kuin loppukaudesta. Poikimakauden alussa poikimisten tarkkailu on täyspäivätyötä, mutta loppukaudesta joudutaan samaan aikaan keskittymään myös peltojen kevättöihin. Lehmiä seurataan poikimakaudella lähes 24 h valvontakameroiden välityksellä tai paikan päällä.
Etenkin ensimmäistä kertaa poikivat ja sellaiset lehmät, joilla on ollut jossain vaiheessa ongelmia poikimisissa, pyritään ottamaan sisälle poikimaan. Poikivalle eläimelle erotellaan pihaton väliaidoilla oma karsina, jossa se saa rauhassa poikia. Jos mahdollista emo ja vasikka saavat olla 2-4 päivää kahdestaan, jotta ne kiintyvät toisiinsa. Ruuhkaisimpana poikima aikana tilat eivät riitä kaikkien erillään pitämiseen. Osa emoista on niin laumaeläimiä, että niitä ei voi sen vuoksi eristää omaan karsinaan.
Poikineet emolehmät ja ensikertalaiset hiehot vasikoineen pääsevät laitumelle heti, kun kelit sallivat. Poikineet laitetaan kaikki samalle laitumelle, sitä mukaa kun lehmät ovat poikineet.